Johtopäätökset ja kehittämissuositukset

Johtopäätöksiä

Uusi ammatillinen kasvu -hankkeen hakuvaiheessa nostettiin esille kysymyksiä julkisen vallan resurssien jakamisesta ja siitä, miten oppilaitokset kykenevät tuottamaan riittävän määrän sopivalla osaamisella varustettuja osaajia työelämän palvelukseen, ja miten viimein verotuksen kautta resurssit palaavat rahamääräisinä takaisin jaettaviksi. Hankkeen aikana todettiin, että opiskelijoiden paikka ei ole vain kulkea oppilaitostasoilta seuraaville tasoille ja siirtyä viimein työelämään. Sen sijaan opiskelijoiden kuuluisi olla alla olevan kuvan mukaisesti toiminnan keskiössä.

Jatkuvalla jo peruskoulusta alkavilla oppilaitos-, työelämä-, ja muilla yhteiskunta -kokemuksilla oppilaille vähitellen muodostuu kokonaisnäkemys yhteiskunnan toimivuudesta ja kuva siitä millainen yksilön oma rooli on yhteiskunnan jäsenenä. Oppilaitosten, yritysten ja muun yhteiskunnan tehtävänä on tukea opiskelijoita siinä, että jokainen oppilas ja opiskelija voi tuntea autonomisuutta, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä, jolloin henkisen hyvinvoinnin kolme perustekijää toteutuvat. 

Autonomian tarve täyttyy, kun kokee voivansa vaikuttaa elämäänsä ja pystyy tekemään valintoja, joiden takana seisoo. Voi siis esimerkiksi tehdä mielekkääksi kokemaansa työtä ja vaikuttaa työskentelytapaansa. Kyvykkyys on kokemusta siitä, että on taitava siinä mitä tekee, mutta myös sitä, että oppii ja kehittyy. Liian vaikeat tai liian helpot tehtävät eivät täytä kyvykkyyden tarvetta. Yhteisöllisyydessä on keskeistä, että yksilöllä on tärkeitä, syviä ihmissuhteita. Ympärillä pitää olla ihmisiä joista välittää, mutta jotka myös välittävät sinusta. (Hallamaa, HS 2021).

Hankkeen tavoitteita olivat:

1. Kehittää uusi yhteisöllisen fasilitoinnin toimintatapa työympäristössä tapahtuvan oppimisen ja kehittymisen ohjaamiseen
2. Kehittää yhteisöllisen fasilitoinnin menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla oppilaiden ja opiskelijoiden ura- ja etenemiskehitystä voidaan edistää.
3. Tehostaa työpaikkojen ja oppilaitosten välistä yhteistoimintaa nykyisistä hallinnollisista rajoista joustaen.
   

Hankkeessa tavoitteiden toteuttamista lähdettiin toteuttamaan toimintatutkimuksen periaattein teemapohjaisen työpajatyöskentelyn menetelmin. Hankkeen aikana todettiin, että kaikki kolme tavoitetta ovat jatkuvassa riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Työpaikan rooli oppimisympäristönä on korostunut ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Työympäristössä tapahtuva oppiminen vaatii tavoitteellista ohjaamista, jotta oppimistavoitteet saavutetaan. Työpaikalla hankittu osaaminen vaikuttaa oleellisesti opiskelijan ammattitaidon ja työelämässä tarvittavien kvalifikaatioiden kehittymiseen. Juuri siksi oppilaitoksen ja työpaikan välinen molempia osapuolia hyödyttävä tavoitteellinen yhteistyö on tärkeässä asemassa, jotta opiskelijalle voidaan luoda turvallinen ympäristö osaamisen kehittymiselle ja tulevalle urakehitykselle.

Hankkeessa tehtyjä havaintoja ja johtopäätöksiä voidaan jäsentää neljään alakohtaan. Ensimmäisenä kohtana tulee yritys-oppilaitosyhteistyöhön liittyvä kokonaisuus tasavertaisena organisaatioiden välisenä yhteistyönä. Toisena näkökulmana ovat havainnot työelämän kanssa tapahtuvasta oppimisesta. Oppiminen työpaikalla voi olla paljon muutakin kuin pelkkää työssäoppimista. Kolmantena tarkastelukulmana on osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen kuuluvat asiat. Neljännen tarkastelunäkökulman teemana ovat jatkokoulutusväyliin liittyvät asiat ja se, miten oppilaitosten ja yritysten välisestä yhteistyöstä viestitään ja mitkä voisivat olla hyvät viestintäkanavat.

Yhteistyö tehostuu organisaatioiden välisenä yhteistyönä

Hanketyön aikana todettiin, että yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on usein liiaksi sidottuna henkilösuhteisiin. Vaikka käytännön yhteistyö tehdäänkin henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutuksen toimivuus on toiminnan ytimessä, niin liiallinen henkilösidonnaisuus muodostaa uhkan yhteistyön jatkuvuudelle silloin kun henkilöt vaihtuvat. Silloin kun yrityksen ja oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön rakennetaan yhteinen työtapa ja yhteiset työkalut joita molemmat osapuolet käyttävät samalla tavalla, toiminnan suunnitelmallisuus, ohjattavuus ja tuloksellisuus paranevat.

Toimintatiimissä 3. kehitettiin K-Auto Oy/K-Caara Oy:n ja Vantaan ammattiopisto Varian välille mallia, jossa yritys-oppilaitosyhteistyö nostettiin yrityksen ja ammatillisen oppilaitoksen väliseksi strategiseksi yhteistoiminnaksi. Ammatillisissa opinnoissa opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ovat toistuvia. Mitä paremmin jaksojen sisällöt ovat vakioitu, sen helpompia ne ovat suunnitella ja toteuttaa uusille opiskelijoille. Opiskelujen alkuvaiheessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on hyvä toteuttaa määrämuotoisina ja pienempinä tehtäväkokonaisuuksina, jolloin opiskelija pääsee hallitusti kiinni arjen työhön. Pidemmälle ehtineet opiskelijat tekevät suurempia työkokonaisuuksia ja vaihtelevampia tehtäviä. Niiden etukäteissuunnittelu ja vakiointi ei ole helppoa. Hyvillä digitaalisilla työvälineillä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen suunnittelu, tehtävien kuvaaminen, opintosuoritusten merkinnät, arviointi sekä viestintä osapuolien välillä on hallittua ja selkeää.

Perusopetuksen ja yrityksen välisessä yhteistyössä havaittiin aikataulukseen liittyviä haasteita. Peruskoulun oppilaat etenevät opintojen suhteen lineaarisessa ajassa. Yritykset ja peruskoulut elävät samanaikaisesti sekä lineaarisessa että syklisessä aikakäsityksessä. Syklisyydellä tarkoitetaan tässä sitä, että tulosvuoden tai kouluvuoden jälkeen palataan aina uuteen vuoteen, jolloin toteutetaan samantyyppistä toimintaa kuin edeltävinä vuosina. Yksittäiset peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaiset ovat Tet-jaksojen suhteen saatavilla työelämään tutustumiseen kahden lukuvuoden aikana.  Työelämään tutustuminen tapahtuu usein oppilaan oman koulun lähellä ja siksi olisi tärkeää, että koulujen Tet-jaksojen aikataulut saataisiin synkronoitua yritysten Tet-harjoittelijoiden tarpeiden kanssa yhteisen suunnittelun avulla. Tet-yrityksiä hakeville oppilaille ja haussa auttaville opinto-ohjaajille puolestaan olisi tärkeää löytää yritysten tarjoamat Tet-paikat mahdollisimman keskitetysti.

Paikkakunnilla, joissa on peruskouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia yritysten lähettyvillä, on yrityksillä mahdollisuus toimia merkittävinä paikallisina vaikuttajina nuorten keskuudessa. Peruskoulut, ammatilliset oppilaitokset ja yritykset voivat tehdä keskenään yhteistyötä, jonka ideana on avata peruskoulun oppilaille näkymiä ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Toimintatiimin 1 teemana oli autoalan mukaan tuominen peruskoulujen 8. ja 9. luokkien opetukseen. Tiimissä kehitettiin yhteistyötä Espoon perusopetuksen Karakallion koulun, Omnian ja LänsiAuto Espoon kanssa kuin myös Vantaan perusopetuksen Hämeenkylän koulun, Varian ja LänsiAuto Vantaan kanssa.

Ammatillisen koulutuksen reformi lisäsi työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta. Oppilaitosten tekemän suunnitelmallisen yritysyhteistyön merkitys on kasvanut, koska reformi mahdollistaa entistä joustavampien koulutuspolkujen toteuttamisen. Työelämän kanssa käytävät säännölliset keskustelut auttavat oppilaitoksia yritysten tarpeita vastaavien koulutuspolkujen suunnittelussa. Myös erilaiset kumppanuus- tai partneriohjelmat oppilaitosten ja yritysten välillä voivat hyvin toimiessaan hyödyttää kaikkia osapuolia.   

Ilmiöpohjaisuus ja solmutyöskentely monipuolistavat työelämän kanssa tapahtuvaa oppimista

Työelämän kanssa tapahtuva oppiminen ei ole pelkästään työpaikalla tapahtuvaa oppimista tai työhön tutustumista, vaan myös paljon muuta. Konstruktivistinen oppiminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Uudenlaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja yritysten väliselle yhteistyölle. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään oppilaita kiinnostavia, sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemakokonaisuuksia. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja ne auttavat oppilaita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi peruskoulujen eri oppiaineita yhdistelevässä opetuksessa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tutkivat työskentelytavat ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. (soveltaen ePerusteet).

Toimintatiimin 3 teemana oli yrityksen ja oppilaitoksen välinen solmutyöskentely. Solmutyöskentely eri koulutusasteiden oppilaitosten ja yritysten välillä käsitetään samaan kohteeseen suuntautuneeksi kehittämistyöksi tai ongelmanratkaisuksi, joihin sisältyy organisaatioiden välillä olevien rajojen ylittämistä. Tiimin kokoonpano muodostuu kontekstiin sovitetun yhteisen tavoitteen mukaan, ei organisaatiossa asetettujen tehtäväkuvien mukaan. Toimintatiimin 3 keskeisenä toiminnan lähtökohtana oli VDL Bus & Coach Oy laajana oppimisympäristönä, jonka tarjoamiin kehittämisteemoihin osallistui yli oppilaitosrajojen perusopetuksen koulu, ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakoulu, aikuislukio, yliopisto ja sähköteknisen alan järjestö.

Eri kouluasteita yhdistäväksi ilmiö- tai teemapohjaiseksi oppimisympäristöksi voi muodostua esimerkiksi matematiikan, kemian ja fysiikan opintojen yhdistäminen sähkömikroauton rakentamiseen. Muutos teemapohjaiseen opettamiseen edellyttää konkreettista yhteistyötä opettajien, työelämän ja muiden yhteistyökumppanien välillä.

Työelämän murroksessa tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään monipuolisia työelämätaitoja. Toiminnallisten työmenetelmien, joustavien opiskelupolkujen, yksilöllisten oppimispolkujen ja monipuolisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen avulla voidaan tukea oppilaan elämän ja työelämän taitojen haltuunottoa perusopetuksen aikana. Joustava perusopetus toteutetaan koulussa ja ohjattuna opiskeluna työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on tärkeä osa opiskelua. Opetuksessa korostuu moniammatillinen ja eri organisaatioiden välinen yhteistyö. Joustavassa perusopetuksessa työssäoppimisjaksot korvaavat valinnaisaineiden opiskelun. Työelämäpainotteisella perusopetuksella tarkoitetaan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen mallia, jossa työssäoppimisjaksot työpaikoilla ja aineopetus koululla vuorottelevat. Lisäksi nuorilla on mahdollisuus tutustua toisen asteen oppilaitosten koulutukseen viikon ajan. Vantaan perusopetuksessa on käytössä joustavan perusopetuksen lisäksi työelämäpainotteinen perusopetus.

Joustavan perusopetuksen ja työelämäpainotteisen perusopetuksen toimintatavoista löytyy hyviä käytäntöjä ja menetelmiä, joita voitaisiin hyödyntää myös muussa perusopetuksessa.

Osaaminen tunnistaminen ja tunnustaminen nopeuttavat opintoja

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Opiskelijan hankkiman osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella vältetään tarpeeton päällekkäinen koulutus ja osaamisen arviointi. Kun tiedetään mitä opiskelija jo osaa, koulutusta voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen nopeuttaa myös tutkinnon suorittamista. Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen selvitetään. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella, joita voivat olla esimerkiksi tutkintotodistukset, työtodistukset, osaamiskartoitukset, haastattelut tai muut menetelmät. (OPH 2021, Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen)

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen mielletään usein ennen opintojen alkamista tapahtuvaksi aikaisemin hankitun osaamisen hyväksymiseksi, mutta tunnistaminen ja tunnustaminen on myös paljon muuta. Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on läpileikkaavaa koko koulutuksen ajan, sillä opintojen eteneminen ja tutkinnon suorittaminen perustuvat osaamisen todentamiseen näytöin tai muilla tavoin. Henkilökohtaisen osaamisen kehittymissuunnitelman, HOKS, kirjataan opiskelijoiden yksilölliset suunnitelmat. Korkeakouluopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen lähtee liikkeelle opiskelijan aloitteesta. Osaamisen tunnistamisessa oma osaaminen sovitetaan opiskelusuunnitelmaan ja tässä työkaluna käytetään henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa eli HOPS:ia. Kaikkea osaamista ei ole tarkoituksenmukaista tunnistaa ja tunnustaa opintojen alussa, sillä ymmärrys osaamisesta kehittyy opintojen aikana ja osaamista voidaan hankkia esimerkiksi opinnollistamalla työpaikalla tehtävää työtä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Haaga-Heliassa kehitetty Work & Study -malli. (soveltaen Työ- ja elinkeinoministeriö 2020 s. 27, 35-37)

Ohjaaminen kuuluu läheisesti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin. Toimintatiimin 2 kehitysteemaan liittyi läheisesti jatkuva tavoitteellinen ohjaus, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan välillä. Opiskelijalla on avainrooli oppimisprosessissa. Opiskelijan työpäiväkirja on prosessin tärkein työväline.  Kun opiskelija aloittaa jokaisen ohjaus/arviointitilanteen näyttämällä työpäiväkirjaansa ja kertomalla oppimastaan, hän harjaantuu puhumaan työtehtävistä ja oppii arvioimaan oman osaamisensa kehittymistä. Työpäiväkirjan avulla opiskelijan oman osaamisen kehittyminen konkretisoituu ja samalla kyvykkyyden ja autonomisuuden tunne vahvistuu. Näin ohjaustilanteista tulee opiskelijalle tärkeitä oppimisen ja ammatillisen kasvun ponnahduslautoja. Työpäiväkirjan ja väliarvointien avulla opiskelija voisi osoittaa jopa 80 % osaamisestaan, osaamisen näytöllä varmistettaisiin ja täydennettäisiin sitten loput 20%. Työpäiväkirjan tai osaamisportfolion käytöstä voisi muodostua keskeinen oppimisen suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin väline kaikilla asteilla peruskoulusta korkeakouluun. Tällöin koulutusasteelta toiselle siirryttäisiin tavoitteellisesti ja urasuuntaisesti tunnistettua ja tunnustettua kumuloituvaa osaamisportfoliota mukanaan kantaen.

Tunnistettu ja tunnustettu osaaminen pitää myös dokumentoida ja säilyttää, jotta sitä voidaan hyödyntää uusiin opintoihin hakeuduttaessa tai työpaikan haussa. Opintopolku.fi palvelun Oma opintopolku -opintosuoritusosiossa pääsee katsomaan vahvan tunnistautumisen avulla omia peruskoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tehtyjä opintosuorituksia tietyin vuosilukurajoituksin. Palvelusta löytyy siis oppilaitosten opintosuoritus- ja tutkintotietoja, jotka koulutuksen järjestäjät ovat tallentaneet KOSKI-palveluun vuodesta 2018 alkaen. Palvelusta löytyy opintosuorituksia ja tutkintotietoja myös aikaisemmilta vuosilta, jos tiedot kuuluvat ns. luovutuspalvelun piiriin (soveltaen OPH KOSKI-tietovaranto, 2021).

Virallisten opintosuoritusten ja tutkintojen lisäksi myös muu osaamisen osoittamisen dokumentaatio olisi hyvä saada talteen johonkin turvalliseen digitaaliseen palveluun, joka on opiskelijoiden käytössä varmuudella myös tulevina vuosina. Hankeen aikana keskusteltiin digitaalista osaamismerkeistä yhtenä osaamisen tunnistamisen välineenä. Osaamismerkkien ajatuksena on tehdä näkyväksi ei-formaalia ja formaalia osaamista osaamisen hankintatavasta riippumatta. 

Digitaalinen osaamismerkki on konkreettinen sähköinen todiste osaamisesta. Yksittäisen merkin rakenteeseen kuuluvat tieto osaamistavoitteista, joiden mukaista osaamista hakija on halunnut tunnistettavan ja arviointikriteeri, jonka perusteella osaaminen on tunnustettu. Osaamismerkistöjen kokonaisuutta sekä merkkien ja merkistöjen keskinäisiä suhteita tarkastelemalla on mahdollista suunnitella, kehittää ja toteuttaa jatkuvaa oppimista yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen. (Brauer 2020, 352, 355).

Yritysten näkökulmasta on mielenkiintoista tietää, kuinka paljon oppimista tapahtuu tutkintojen ulkopuolella informaalissa ympäristössä yrityksessä ja miten tämä osaaminen saadaan näkyväksi. Autoalalla osaamismerkit sopisivat hyvin esimerkiksi nuorten alkuvaiheen työelämäkvalifikaatioiden kehittymisen osoittamiseen, kiltakoulujen ongelmalähtöisen oppimispedagogiikan kautta saadun osaamisen tunnistamiseen ja erilaisten harrastuskerhojen (esimerkiksi mopokerhot) kautta tulleen ei-formaalin osaamisen näyttämiseen. Osaamismerkeillä voidaan tunnistaa ja tunnustaa myös työsuorituksiin tai opintokokonaisuuksiin liittyviä osaamisen osia. Autoalalle ja samalla myös kuljetus- ja logistiikka-alalle olisi hyvä rakentaa yhteinen osaamismerkkijärjestelmä, jonka avulla toimialojen olennainen formaali ja ei-formaali tutkintotavoitteiden ulkopuolelle jäävä osaaminen voitaisiin osoittaa osaamismerkkien avulla.

Selkeä viestintä jatkokoulutusväylistä lisää autoalan kiinnostusta

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti tulee voimaan 1.8.2021 alkaen. Oppivelvollisuuden laajentaminen tulee todennäköisesti lisäämään hakijoita toisen asteen koulutukseen tai siihen valmentavaan koulutukseen.

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan pääsääntöisesti lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa oppivelvollisuutta voi suorittaa suorittamalla nuorille tai aikuisille tarkoitettua lukion oppimäärää. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa. Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen väliin sijoittuvassa nivelvaiheen koulutuksessa. Nykyisiä nivelvaiheen koulutuksia ovat perusopetuksen lisäopetus (ns. kymppiluokka), lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA). Syksystä 2022 alkaen nämä koulutukset yhdistetään uudeksi yhtenäiseksi koulutuskokonaisuudeksi, tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (TUVA). Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat suorittaa oppivelvollisuuttaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA). (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021, Kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuudesta).

Oppivelvollisuuden laajentamisesta huolimatta perusopetuksen loppuvaiheessa olevat oppilaat miettivät edelleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin tulevan koulutuspaikan valintaa. Nuorten valintoihin tulevan koulutuspaikan suhteen vaikuttavat ammattiin, koulutuksen laatuun, sosiaalisiin suhteisiin sekä koulutuksen saavutettavuuteen liittyvät perustelut. (kts luku 4.1). Toimintatiimeissä ja etenkin toimintatiimissä 4, jonka teemana oli koulu- ja yritysyhteistyö autoalan viestinnässä, perehdyttiin mm. siihen, miten ammatillisten oppilaitosten opinnot ja koulutusväylät olisi hyvä tuoda esille valintoja tekeville oppilaille ja valintojen tekemisessä auttaville henkilöille.

Peruskoulun ja ammatillisen oppilaitoksen tekemä opetuksellinen yhteistyö antaa peruskoulun oppilaille selkeän kuvan siitä, millaisia opintoja ammatillisessa oppilaitoksessa on odotettavissa. Jos opetus voidaan toteuttaa ammatillisen oppilaitoksen tiloissa, tulee samalla toimintaympäristö tutuksi. Jos opetukselliseen yhteistyöhön saadaan vielä mukaan autoalan yritys esimerkiksi yritysvierailun kautta, oppilas pääsee tutustumaan oikeaan työympäristöön. Näin voidaan vahvistaa oppilaan valintaa ammatillisen koulutuksen tarjonnasta.

Koulutuspaikan valinnassa koulutuksen myötä avautuva urakehitys on usein asia, jota nuori miettii yhdessä vanhempien, oppilaan ohjaajien tai muiden aikuisten kanssa. Jos mielikuva koulutuksen myötä muodostuvasta urakehityksestä on suppea, kannattaa nostaa esille suomalaisen koulutusrakenteen tarjoamia koulutuspolkuja. Monella autoalaa kouluttavalla ammatillisella oppilaitoksella on opintopolkuja tai väyläopintoja autoalaa kouluttaviin ammattikorkeakouluihin. Autoalan painottuessa entistä enemmän energia- ja sähkötekniikan sekä ohjelmisto-osaamisen suuntaan, avautuu entistä enemmän väyliä jatko-opinnoille. Kaksoistutkinnon tekemistä ammattilukion aikana kannattaa myös korostaa. Ammattilukiolaisella on valmistuessaan sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto. Ammattilukion opinnot kestävät yleensä 3,5 vuotta, jolloin kaksoistutkinnon tekeminen avaa jo itsessään samat väylät auki, mitkä ovat lukioväylän valinneille avautuneet.

Peruskoulun oppilaiden suurten määrien tavoittaminen yhdellä kertaa todettiin olevan haastavaa. Yhtenä ajatuksena tiimeissä nousi esille teemapäivän tai päivien järjestäminen, jossa autoalan lisäksi olisi muita opintoaloja mukana. Teemana voisi olla esimerkiksi sähkö- ja energiatekniikka. Teemapäivät olisi hyvä ajoittaa samalle ajalle Skills Finland ry:n Taitaja-tapahtuman kanssa, koska tällöin voidaan hyödyntää Taitaja-tapahtuman tuottamaa materiaalia (videot, ammattikuvaukset jne.) oppilaille suunnatussa viestinnässä. Teemapäiviin voitaisiin yhdistää myös vanhempainillat, jolloin ammatillisten oppilaitosten ja yritysten edustajat pääsisivät suoraan keskustelemaan opettajien ja tulevien työnantajien kanssa.

Kehittämissuositukset

Uusi ammatillinen kasvu – postiviinen rakennemuutos -hankkeen aikana todettiin ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomien uusien toimintatapojen toimivan hankkeessa mukana olevissa autoalan oppilaitoksissa ja yrityksissä oikein hyvin. Yritysyhteistyötä tehdään ja opiskelijat pääsevät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen mukaan opetussuunnitelman mukaisesti.

Autoalalla toimintaympäristössä on meneillään parhaillaan isoja muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti myös autoalalla tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Osaamistarpeiden nopeat muutokset vaikuttavat siihen, miten osaamisperusteisuuden käytäntöjä tulisi suunnata siten, että opiskelijan osaamisen kehittyminen voidaan turvata. Opintojen henkilökohtaistamiseen, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, opiskelijoiden ja oppimisen ohjaukseen ja arviointiin liittyvät asiat ovat tekijöitä, joiden tulisi reagoida olemassa oleviin tuleviin muutoksiin mahdollisimman proaktiivisesti.

Jos tavoitteena on saada aikaiseksi työelämän tarpeita palveleva joustava eri koulutusasteita hyödyntävä koulutusrakenne olisi hyvä huomioida seuraavia kehittämisehdotuksia:

Osaamismerkkijärjestelmän rakentaminen auto- kuljetus- ja logistiikka-alalle. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä rakentaman osaamismerkkijärjestelmän avulla saadaan formaali ja ei -formaali tutkintokoulutuksen ulkopuolinen osaaminen tunnistettua ja tunnustettua. Merkkijärjestelmän sisällöllisen laadun ja uskottavuuden taustalla olisi auto- ja kuljetus- ja logistiikka-alojen yhteistyöverkosto. Osaamismerkkien avulla saadaan rakennettua jatkuvan oppimisen kumuloituva osaamiskokonaisuus.

Maahanmuuttajataustaisen opiskelijoiden ja työntekijöiden työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen. Suomen väestönkasvua ylläpitää ulkomailta tulevat maahanmuuttajat (Tilastokeskus 2021, Väestön ennakkotilasto). Maahanmuuttajien osuus väestöstä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Maahanmuuttajataustaisten työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen olisi hyvä rakentaa oma pedagoginen ohjaajakoulutus, joka on suunnattu työpaikkaohjaajille ja ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle.

Autoalan yhteisten oppilaitosrajat ylittävien oppimismateriaalien tekeminen ja joustavan oppimisympäristön rakentaminen. Autoalalla tarvittava osaaminen kehittyy sitä vauhtia, että yksittäisten opettajien eri oppilaitoksissa tekemän oppimismateriaalin lisäksi tarvitaan yhteistä materiaalia, joka on jatkuvasti päivitettyä. Materiaalin tulisi olla sellaisessa muodossa jaettavissa, että oppilaitosten erilaisilla alustoilla materiaalia voidaan käyttää. Materiaalin olisi hyvä olla ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös ammattikorkeakoulujen ja soveltavin osin peruskoulujen käytössä.

Ilmiöpohjaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien rakentaminen eri koulutusasteille yritysten ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Ilmiöpohjaisten oppimiskokonaisuuksien avulla saadaan yhdistettyä työelämän ja oppilaitosten edustajien, oppilaiden ja opiskelijoiden voimavarat kokemusperäisen oppimissisällön hyödyntämiseen. Oppimissisältö voi olla esimerkiksi matematiikan, kemian ja fysiikan, tai sähkötekniikan ilmiöihin pohjautuva tai kielen opiskeluun liittyvä kokonaisuus.

Väylä- ja polkuopintojen lisääminen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin. Väylä- ja polkuopintoja on olemassa jo usean ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun välillä. Väylä- ja polkuopinnot olisi hyvä käydä toisiinsa nähden vertaillen läpi ja rakentaa malli polku- ja väyläopintojen joustavasta toteuttamisesta.

Hankkeen aikana tehtyjä muita toimenpiteitä

Toimintatiimien työskentely ja kaikkien toimintatiimien yhteiset tapaamiset muodostivat hankkeen soveltavan tutkimuksen ja kokeilujen runkotoiminnan. Runkotoiminnan lisäksi hankkeessa tehtiin myös muita hankeen tavoitteiden toteutumista tukevia toimenpiteitä.

Hankkeen alussa pohdittiin erillisen hankenettisivuston rakentamista hankkeelle. Pohdinnoissa tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että hanketoiminnan myötä syntyneitä tuotoksia kannattaa syöttää suoraan jo olemassa olevalle autoalan sivustolle. Tällä ratkaisulla saatiin aikaiseksi koko ajan päivityksen alla oleva sivusto, joka kytkeytyy yhdeksi osaksi AKL:n sivukokonaisuutta. Autoala.fi -sivusto oli sisällöllisesti ja ulkonäöllisesti jo jonkin verran vanhentunut, joten yhtenä hanketoimenpiteenä päätettiin uusia sivusto kokonaan. Sivuston uusiminen toteutettiin yhteistyössä Poutapilvi Oy:n ja Autoalan Keskusliiton asiantuntijoiden sekä Haaga-Helian hanketoimijoiden kesken. Autoala-sivustolla ollut Autoalan pätevöittämisohjelman APO-sivusto uusittiin samalla kertaa.

Sivustouudistuksen tarkoituksena oli tuottaa oppilaitoksille, oppilaille ja opiskelijoille autoalan tietopaketti, josta saa keskitetysti tietoa autoalan tarjoamista mahdollisuuksista. Sivustolle tehtiin Keudan media-alan opiskelijoiden tuottamana alan opettajan ohjauksessa eri teemaisia ja pituisia videoita, joiden kohderyhminä olivat peruskoulujen OPO:t ja muut opintoneuvontaa antavat henkilöt, peruskoulujen 8. ja 9. luokkalaiset ja peruskouluoppilaiden vanhemmat. Autoalaan liittyviä videoita koostettiin Autoala.fi -sivustolle. Hankerahoituksella tehtiin yhteistyössä Jobilla Finland Oy:n ja AKL:n asiantuntijoiden kanssa autoalan työpaikkoja jo hakevalle tai alalle työllistymistä miettiville oma alasivusto, josta tehtiin ammattikohtaiset videoupotukset myös Autoala.fi -sivustolle. Lisäksi hankkeen aikana rakennettiin Tiitus Oy:n, AKL:n asiantuntijoiden ja Haaga-Helian hanketoimijoiden kanssa autoalan oma alakohtainen Tet -sivusto, jonne työantajat voivat ilmoittaa avoimista Tet-paikoista ja josta peruskoulujen oppilaat voivat Tet-paikkoja hakea. AKL:n www-sivujen aloitussivulta pääsee tutustumaan autoalan mahdollisuuksiin teemoilla Kouluttaudu autoalalle, Tule töihin autoalalle ja TET-jakso autoalalla.

Toimintatiimityön myötä on pidetty oppilaitosten ja yritysten välisiä esittelytilaisuuksia, joissa kohderyhminä ovat olleet peruskoulujen 8.- ja 9. -luokkalaiset, peruskoululaisten vanhemmat, ammattiopistojen opiskelijat tai yritysten edustajat. Muita osallistumisia tapahtumiin ovat olleet esimerkiksi osallistumiset vuoden 2019 ja 2020 AKL Summit -tapahtumaan. OPO -tapaaminen Volvo Trucks hyötyajoneuvoryhmän järjestämässä tilaisuudessa, jossa Nummelanharjun jatkokoulutusmessut Nummelassa, Kuljetus- ja logistiikkamessujen Liikenneareenaan osallistuminen ja ammatillisten oppilaitosten yritystapaamisiin osallistuminen.

Autoalan pätevöittämisohjelma on ollut yksi osa hanketoimintaa. Hankkeen aikana APO-oppilaitosten lukumäärä on kasvanut. APO -toimintaa on organisoitu uudelleen ja APO-nettisivuja on myös uudistettu. APO -toiminnassa keskitytään esimerkiksi yhteisen suomen- ja ruotsinkielisen opetusmateriaalin tuottamiseen ja väyläopintomahdollisuuksien lisäämiseen ammattioppilaitoksista ammattikorkeakouluihin.