Autoalalla jatkuva osaamisen kehittäminen on avainasemassa alan murroksessa

Autoala elää melkoista murrosta parasta aikaa ja avainasemassa on jatkuva osaamisen kehittäminen. Ala muuttuu nopeasti ja työntekijöiden osaaminen on paineen alla. Digitalisaatio ja uudet teknologiat, hiilineutraalius, koronapandemia ja yritysten kannattavuus ovat juuri nyt suuria haasteita, joihin alan tulee panostaa ja sopeutua. 

Kansainvälinen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen, ja EU-maiden tavoitteena saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Nämä ilmastotavoitteet ohjaavat ajoneuvoteollisuuden kehitystä kohti vähäpäästöisiä käyttövoimia ja energiatehokkaampia ratkaisuja, mutta myös liikenteen ja liikkumisen pariin kehitettäviä uusia ratkaisuja ja palveluita.

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna. (Valtioneuvosto 2021). Suomen tavoitteena on myös pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä sekä ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, mikä osaltaan ohjaa liikenteen ja liikkumisen kehitystä; hiilineutraaliustavoitteisiin ja fossiilienergiasta irtautumiseksi tavoitellaan liikenteen sähköistämistä ja käyttövoimien monipuolistamista, mutta myös erilaisia liikkumisen palveluita.

Digitaalisuuden myötä ajoneuvojen ohjelmistomäärät ja automatiikka lisääntyvät, mikä tuo mukanaan markkinoille monipuolisen kirjon erilaisia ominaisuuksia ja palveluita liittyen ajoneuvojen turvallisuuteen, taloudellisuuteen, automatisointiin sekä viihteeseen. Digitalisaatio ja uudet teknologiat auttavat päästötavoitetalkoissa uusien energiatehokkaampien liikkumisen palvelujen myötä. Autokannan uudistuminen on kuitenkin ratkaisevin tekijä, kun etenemme kohti vuosikymmenen taitetta. Suomessa on tällä hetkellä Euroopan vanhimpia autokantoja, sillä liikenteessä on noin 920 000 yli 15 vuotta vanhaa autoa, mikä vastaa noin 34 prosenttia koko Suomen autokannasta. Autokannan uudistumista ja uusien sähköautojen määrän kasvuvauhtia pystyttäisiin kiihdyttämään laskemalla autoveroa asteittain seuraavien viiden vuoden aikana. (Autoalan Tiedotuskeskus 2021).

Eri energialähteitä ja monipuolisia käyttövoimia hyödyntämällä on kehitetty uusia vähäpäästöisempiä ratkaisuja.

Autoala on omilla toimillaan sitoutunut päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, liikenteen energiatehokkuuden parantamiseen ja kiertotalouden mahdollisuuksien lisäämiseen. Tavoitteena on, että auto kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän. Autoalan tiekartat kuvaavat eri käyttövoimien tulevaa kehitystä ja toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa liikenteen päästövähennystavoitteiden ja hallitusohjelmassa esitettyjen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.

Käyttövoimat uudistuvat ja ajoneuvoista kerättävän datan määrä kasvaa.

Täyssähköautot ja niiden hybridiversiot ovat tulleet näkyvästi markkinoille. Kaasuautot lisääntyvät ja vedystä on pitkään keskusteltu energianlähteenä. Jakeluverkoston kehittyessä vety tulee sähkön ohella tärkeimmäksi energialähteeksi niin kevyelle kuin hyötyajoneuvosektorille.  Ajoneuvojen uusi teknologia mahdollistaa käyttäjillensä ajamisen helppoutta ja turvallisuutta. Lisäksi se tarjoaa viihdettä. Älytekniikan myötä ajoneuvoista saadaan paljon informaatiota, jota voidaan kerätä ja päivittää etänä samalla tavalla kuin puhelimien ja muiden älylaitteiden päivityksiä tänä päivänä.

Asiakasdatan hallinta avaa uusia mahdollisuuksia yksilöllisempään palveluun.

Ajoneuvodatan avulla asiakastietoja voidaan hyödyntää ja näin tarjota kuluttajalle yksilöllisempää palvelua ja uudenlaisia palvelumuotoiluun liittyviä mahdollisuuksia liiketoimintaa kehittäen. Asiakasdataa käytettäessä on erittäin tärkeää huolehtia henkilötietoasioiden huolellisesta käsittelemisestä, joka nousee tärkeäksi osaamisen kehittämisalueeksi. Ajoneuvodatan ja asiakasdatan hallinta lisäävät niin ikään kyberturvallisuuteen liittyviä asioita datan kokonaishallinnan osalta: Miksi keräämme dataa, mihin sitä tarvitaan, miten sitä säilytämme? Tiedon vastaanottaminen ja lähettäminen vaativat vahvoja turvallisuuteen liittyviä salauksia.

Teknologian muutos lisää tarvetta jatkuvalle oppimiselle.

Osaamisen kehittäminen nopeasti muuttuvan teknologian myötä lisää tarvetta toimivalle yritys-oppilaitosverkostolle; kuinka ketterästi voimme muokata osaamistarpeita perus- ja jatko-opinnoissa. Kyky vastata nopeisiin muutoksiin oppimisessa tulee kasvamaan. Pelkästään käyttövoimien muutokset eivät tähän vaikuta vaan myös palvelumuotoiluun liittyvät asiat. Oppiminen alkaa varhaiskasvatuksessa. Toimialojen tulee olla aktiivisia esitellessään toimialoja ja niiden mahdollisuuksia. Autoala on erittäin monipuolinen ala, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittyä urapolulla.  Henkilö, joka on suorittanut toisen asteen tutkinnon voi syventää ja laajentaa osaamistaan toisen asteen ammattitutkinnoilla ja erikoisammattitutkinnoilla. Urapolkua voi jatkaa ammattikorkeakoulussa ja hakea uusia mahdollisuuksia tekniikan tai kaupan alalta. Tämä polku antaa mahdollisuuden kehittyä aina tohtoritutkintoihin asti. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma tulee olla mukana opintoja suunniteltaessa ja sitä päivitetään yhdessä yrityksen ja oppilaitoksen edustajan kanssa.

Tulevaisuuden autotekniikka luo mahdollisuuksia, jossa tutkimustoiminnalla ja laaja-alaisella koulutuksella on tärkeä rooli.

Teknologian kehitys viimeisen viiden vuoden aikana on ollut autoalalla nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Uudet palveluliiketoimintamallit tukevat myös uusia ekologisia ratkaisuja. Millaisia kilpailuelementtejä ne voivatkaan vientituotteina tarjota paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti. Autojen komponentit ja energialähteet voitaisiin tuottaa kokonaan Suomessa. Autotehdashan meillä jo on Uudessakaupungissa. Vanhojen tuotteiden kierrättäminen huomioiden raaka-aineiden saatavuus lisää entisestään kestävää kehitystä tulevaisuudessa.

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää huomioida kuinka osaamme sopeutua uusien asioiden oppimiseen. Vastuullisuus on tämän ajan peruskysymyksiä. Mitä asioita meidän tulee tietää vastuullisuudesta, kun aloitamme urapolkuamme varhaiskasvatuksesta aina elinikäiseen oppimiseen. Jatkuvan oppimisen myötä meidän tulee olla valmiita rakentamaan osaamiseen liittyviä kokonaisuuksia, joita voidaan liittää tutkintojen perusteisiin joustavasti. Oppimisessa voidaan hyödyntää sekä korkeakouluissa suoritettuja opinnäytetöitä että soveltavissa tutkinnoissa suoritettuja opinnäytetöitä.

Toimivan yritys-oppilaitosverkoston avulla kehitetään alueellisesti oppimiseen liittyviä tarpeita ja huomioidaan samalla taloudelliset mahdollisuudet uusien palveluliiketoimintakonseptien myötä. Seuraavassa kuvassa on tätä perusrakennetta kuvattu neljällä E:llä: Energia, Ekonomia, Ekologia ja Education. On myös huomioitava, että toimialat muuttuvat neljän E:n vaikutuksista ja luovat uudenlaista osaamista aina nykyisiä toimialarajoja laajentaen.

On myös huomioitava, että toimialat muuttuvat neljän E:n vaikutuksista ja luovat uudenlaista osaamista aina nykyisiä toimialarajoja laajentaen.

Autoklusterin yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomelle on merkittävä. Autoklusteri työllistää yli 46 000 henkilöä. Klusterissa on noin 3 000 työpaikkaa ja alan liikevaihto on yhteensä yli 17 miljardia euroa. Työllisyysvaikutusten lisäksi autoklusterin yritykset tarjoavat eri koulutustasojen oppilaitoksille harjoittelupaikan yli 2 700 oppilaalle ja opiskelijalle vuosittain. Autoklusterin lisäksi muu tieliikenneklusteri työllistää noin 74 000 työllistä. Kokonaisuudessaan auto- ja tieliikenneklusteri muodostavat merkittävän työpaikkojen keskittymän Suomessa.

Koulutustoiminnan kokonaisuuden toiminnan kannalta keskeistä on se, miten yhteistyö sujuu julkisen vallan rahoittajien, oppilaitosten ja yritysten välillä. Jos yhteistyö näiden kolmen osapuolen kesken saadaan toimimaan kaikkia hyödyttävällä tavalla, niin silloin toiminnan vaikuttavuus palvelee koko yhteiskuntaa. Keskeisiä kysymyksiä autoalan kehittämisessä yhteiskunnalliselta kannalta on se, miten saadaan julkisen vallan jakamat resurssit mahdollisimman tuottavaan käyttöön oppilaitoksissa, jotta oppilaitokset kykenevät tuottamaan tarvittavan määrän, sopivalla osaamisella varustettuja nuoria tai aikuisia yritysten työvoimatarpeisiin. Tuotantoon panostetut resurssit palautuvat myöhemmin takaisin uudelleen jaettaviksi yritysten ja yksityishenkilöiden verotuksen kautta.

Lataa kuva pdf:nä

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin taustalla on toimintaympäristöjen nopea ja laaja-alinen niin teknologiaa kuin toimialoja ja tehtävärakenteita koskeva muutos sekä siihen liittyvät osaamistarpeiden muutokset ja osaamisvaatimusten kasvu. Reformin keskeisiä tavoitteita ovat olleet koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Osaamisperusteisuudella tarkoitetaan pedagogisen ajattelun muutosta opetus- ja oppiainekeskeisestä toiminnasta osaamis- ja opiskelijakeskeiseksi toiminnaksi. Asiakaslähtöisyyteen kuuluu se, miten palvelun tuottaja eli koulutuksen järjestäjä tunnistaa asiakkaidensa tarpeet ja odotukset ja miten nämä tarpeet ohjaavat koulutuspalvelujen suunnittelua ja toteutusta. Toiminnan tehokkuuteen liittyy esimerkiksi se, miten koulutuksen järjestäjän tarjoamat koulutus- ja muut palvelut vastaavat työelämän ja opiskelijoiden tarpeita sekä miten tarpeiden muutoksia ennakoidaan ja miten nopeasti ja joustavasti muutoksiin reagoidaan. (Räisänen & Goman 2018, 7-9)

Hankkeen tavoitteet

Lataa kuva pdf:nä

Hankkeen tavoitteena oli madaltaa oppilaitosten ja yritysten välisiä raja-aitoja ja antaa oppilaalle joustavasti mahdollisuus hankkia hyväksi luettavaa osaamista oppilaitos-yritysakselin eri kohdista. Samanaikaisesti mahdollistetaan oppilaille liikkuminen eri koulutusasteiden välillä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oppilaat ja opiskelijat saavat mahdollisuuden osallistua ja olla mukana työhön tutustumassa tai tekemässä työtä hyviä kokemuksia saaden, niin sitä todennäköisemmin oppilaat siirtyvät luontevasti työelämän palvelukseen haluamalleen alalle. Koulutustasojen välillä tapahtuvan yhteistyön lisääntyminen sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteelta toiselle ja lyhentää opiskeluaikoja.  

Lataa kuva pdf:nä

Osaaminen kehittyminen lähtee liikkeelle peruskoulusta saadusta opetuksesta ja oppimisesta. Jo peruskoulun aikana oppilaan on mahdollista saada kytkentäpintoja työelämään kuviossa esitettyjen menetelmien kautta. Kaikille oppilaille tulee 8. ja 9. luokilla vastaa työ-elämään tutustuminen eli Tet-harjoittelu. Myös työelämäpainotteinen opetus (TEPPO) tai joustava perusopetus (JOPO) ovat hyviä väyliä tutustua työelämään. Erilaisten nuorten työpajojen, yrityskyläkäyntien, yritysvierailujen ja kurkkauskurssien kautta saadaan vaikutteita työelämästä, joiden avulla rakennetaan kiinnostusta yleensä työelämää ja tiettyä alaa kohtaan. Peruskouluikäisen itseohjautuvuuteen (vrt. Deci & Ryan Ryan & Deci; 2017) pohjautuva motivaatio on vasta rakentumassa, joten tuolloin tarvitaan OPO:jen ja muiden aikuisten ohjausta ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) sopii ammatilliseen koulutukseen haluaville ja lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) sopii puolestaan lukioon haluaville.

Ammatillisen koulutusväylän valinneille on mahdollista edetä ammatillisten perustutkintojen ja kaksoistutkintojen kautta uralla eteenpäin. Yritysten kiinnostavuuden kannalta on oleellista se, miten yrityksissä hoidetaan koulutussopimukseen liittyvä työpaikalla tapahtuva oppinen tai miten oppisopimuskoulutuksessa olevan oppiminen tapahtuu työpaikalla.

Autoalan Keskusliiton toimesta autoalalle on jo rakennettu oppilaitoksissa tapahtuvan oppimisen lisäksi rakenteita, jotka tarjoavat autoalalla työskentelevälle tai alalle haluavalle oman osaamisen kehittymismahdollisuuksia. Autoalan pätevöitymisohjelma, APO-ohjelma, tarjoaa täydennyskoulusta ammatillisissa APO-oppilaitoksissa. JOKO -ohjelma puolestaan tarjoaa liiketoiminnan korkeakoulutasoista täydennyskoulutusta.